Case: Epämiellyttävä yllätys rivitalossa

Epämiellyttävä yllätys

Nuori perhe osti kesällä uuden rivitaloasunnon. Edelliset omistajat muuttivat pois kahden kuukauden kuluttua kahden lemmikkikissansa kanssa. Muuton jälkeen uudet asukkat huomasivat asunnossa epämiellyttävän hajun, joka paljastuikin kissanpissaksi.

Kuinka on mahdollista, ettei hajua oltu huomattu jo asunnon oston yhteydessä?

Näytössä perhe kertoi olleensa vain melko lyhyen hetken. Asunnossa oli paljon tavaroita ja muita hajuja, jotka sekottuivat keskenään ja naamioivat kissanpissan lemun alleen. Kostea ilma olisi lisännyt lemun tuntua, mutta ostohetkellä sää oli kuuma ja kuiva ja sisätiloissa kosteus pysyi hyvin matalana:olosuhteet, joissa edes pahat hajut eivät tunnu niin voimmaakasti.

Kun uudet asukkaat muuttivat tyhjään tilaan, hajua ei enää peittänyt mikään. Ulkona oli syksy, sisäilman kosteus oli kohtalaisen suuri ja pistävä kissanpissan haju tuntui jo hyvin selvästi.

Tilannearviointi ja puhdistus

Tahraton pyydettiin paikalle konsultoimaan tilanne.

Hajunlähteitä oli useita ja useilla eri pinnoilla: parketilla, lattiakaakeleilla, kylpyhuoneen laatoilla, seinillä, viemärin läheisyydessä ja muovipinnotteilla.

Jo ensimmäisen vierailun aikana tuli selväksi, että parketille ei ole mitään tehtävissä ja se on vaihdettava. Tämä oli hankala, mutta oikea ratkaisu. Puulautat olivat imeneet hajun ja tahrat syvälle rakenteisiinsa – pissaa oli valunut jopa betoniin asti.

Kissanpissan poistaminen betonista on hankala tehtävä. Puhdistus on melkein kuin lottoarvontaa, sillä vaikuttavia muuttujia on paljon. Tulos riippuu muun muassa siitä kuinka paljon pissaa on ehtinyt imeytyä lattiaan, kuinka kauan tahrat ja haju ovat siinä olleet, millainen betonipinnoite on kyseessä ja niin edelleen.

Tahraton erikoispuhdistustuksen menetelmät auttoivat tässä kyseisessä tapauksessa. Kissanpissa katosi betonilattiasta ja seiniltä lähes täysin. Puhdistuksen jälkeen huoneeseen laitettiin uusi parketti. Oli siis tärkeää hoitaa alusrakenteet ensin kuntoon ja asettaa uuden puulattian vasta sen jälkeen.

Lisäksi poistimme hajun ja tahrat muista ongelmakohdista – seiniltä, kaakelilta, laatoilta, kaivosta ja muovipinnoilta. Ison tilauksen toteuttaminen vei toki tietyn verran aikaa, mutta oli taatusti palkitsevaa. Muussa tapauksessa näiden kaikkien pintojen vaihtaminen tai maalauttaminen olisi maksanut maltaita, eikä varmoja takeita hajun peittymisestä olisi ollut.

Miten toimia?

Lukijoita kiinnostanee mitä kannattaa tehdä, jos vastaava tapaus osuu omalle kohdalle.

Paras neuvomme olisi kääntyä asiantuntijan puolelle jo asunnon oston yhteydessä, erityisesti jos ostaja tietää asunnossa olleista lemmikeistä. Jos haju paljastuu vasta muuton yhteydessä, kun asunto on tyhjä ja kissanpissa voi lemuta minkä lystää – pyydä meidät paikalle mahdollisimman pian. Mitä tuoreempi tapaus, sitä paremmat mahdollisuudet puhdistukseen.

Tahrattoman ensimmäinen arviointikäynti on ilmainen, eikä sitova: saat realistisen hinta-arvion sekä rehellisen mielipiteen siitä, mitä on ja mitä ei ole tehtävissä. Autamme mielellämme.

Tekonahka

Tekonahan ja nahan puhdistus eroavat toisistaan. Tässä artikkelissa käsitellään juuri tekonahan ominaisuuksia – tietoa aitojen nahkapintojen puhdistuspalveluistamme löytyy täältä.

Tahraton puhdistus tekonahkapinnoille:
Testipesu pieneelle alueelle
Esipuhdistus
Varsinainen puhdistus sopivalla menetelmällä

Kuinka erottaa tekonahan aidosta nahasta?

Vaatteissa ja jalkineissa tekonahan tunnistaa salmiakkikuviosta. Kalusteissa erottaminen voi olla vaikeaa jopa alan asiantuntijoille. On kuitenkin olemassa joukko erilaisia tunnistuskeinoja.

Aito nahka

  • karhea, nukkainen nurja puoli
  • paksuhko
  • nahalle ominainen haju
  • lämpenee hiukan käden alla
  • vesipisara tummentaa väriä ja imeytyy

Tekonahka

  • sileä nurja puoli
  • ei kovin paksu
  • muovinen haju tai hajuton
  • kostuu hiukan käden kosketuksesta
  • vesipisara ei muuta pinnan väriä

Mikä on tekonahka?

Tekonahka on nimensä mukaisesti keinotekoinen, polymeerinen ja kalvomainen pinnoite, jolla päällystetään muun muassa kalusteiden puuvilla- ja trikookangasta sekä muita alustoja. Yksinkertaisesti sanottuna tekonahka on muovin kaltainen materiaali.

Päällysteenä tai imeytyvänä materiaalina käytetään useimmiten keinotekoista kautsua eli raakakumia sekä tervaa, nitroselluloosaa ja öljyä. Tekonahka voi olla sileää tai embossattua, jolloin pinnassa on upotettua tai kohotettua kuviointia. Myös pinnan tekstuuri, tiheys ja väritys vaihtelevat.

Tekonahka kaluste- ja autoteollisuudessa

Tekonahka on hyvin yleinen materiaali, jota käytetään muun muassa kenkien, laukkujen ja vaatteiden valmistuksessa. Myös auto- ja kalusteteollisuudessa käytetään niin sileää, kuin embossattua tekonahkaa. Sileä materiaali on helpompaa puhdistaa, kuviorakenteisessa pinnassa on puolestaan mukavampi tuntu.

Tekonahan hyvät ominaisuudet

Materiaalina tekonahka on luja pinnoite, joka kestää kohtalaisen hyvin kulutusta ja mekaanisia rasitteita. Materiaalilla on myös pitkä elinkaari. Vaikka tekonahka ei itsessään hylji likaa, sitä on suhteellisen helppoa hoitaa ja sen hygieeniset ominaisuudet ovat hyvät. Materiaali on suosittu kalustepinnoite myös visuaalisen monimuotoisuudensa ja kosketustuntumansa ansiosta.

Materiaalin huonot puolet

Pinttyneiden tahrojen osalta tekonahka on vähintäänkin haastava.

Paljain silmin tekonahka näyttää yhtenäiseltä, sileältä materiaalilta. Mikroskoopilla katsottuna rakenne onkin monimutkaisempi. Esimerkiksi kalusteissa käytetty materiaali voi olla hyvinkin huokoista. Tällöin lika, sanotaan vaikka kissan pissa, imeytyy syvälle huokosiin ja ikään kuin lukkiutuu paikalleen. Rätillä lika vain leviää, mutta ongelma ja haju ovat hyvässä turvassa.

Tekonahalla verhoiltujen kalusteiden ja istuinten huolto

Arkisessa puhdistuksessa olennaista on säännöllinen imurointi ja kostealla rätillä pyyhkiminen. Erikoispuhdistusta varten on hyvin suositeltavaa kääntyä ammattilaisen puolelle – kun vahinko on tapahtunut (öljyä BMW:n valkoisilla penkeillä tai tussitahroja sohvalla), kotikonstit voivat pinnan haasteellisuuden takia vain pahentaa asiaa.

Nahkapinnat

Mitä nahka on?

Aito nahka on pitkäikäinen, hengittävä ja suhteellisen helppohoitonen luonnonmateriaali. Verhoilunahkatyypit:

Aniliininahka
pehmeä, virheetön ja arvokas, mutta myös helposti likaantuva

Peitevärjätty nahka
viimeistelty, suojalakattu ja usein kuvioitu luja materiaali

Mokkanahka
nukkapintainen, karheahko tekstiili

Nupukki
mokkanahkaa muistuttava, mutta usein kalliimpi ja pehmeämpi materiaali; kuluu kiiltäväksi

Nappanahka
viimestelty ja martiokuvioitu yleinen verhoilumateriaali

Nahkaverhoilua mielletään usein luonnolliseksi ja jopa ylelliseksi materiaaliksi. Arvokkaita nahkahuonekaluja pidetään ajattomana ja usein sukupolvien yli elävänä perintönä.

Nahka vai tekonahka?

Lue kuinka erottaa aidon nahan ja tekonahan.

Valveutuneet kuluttajat saattavat vierastaa nahkaa, mikä on ymmärrettävää – tosin joissakin tapauksissa ekologisesti tuotettu, laadukas nahkapinta voi olla nahkajäljitelmiä kulutusta paremmin kestävä vaihtoehto. Paras tapa pidentää nahkaverhoilun ikää on sen säännöllinen huolto.

Nahan huolto

Nahkaverhoilu on suosittu materiaali, sillä se tunnetaan pölyämättömänä, allergikoillekin sopivana materiaalina. Nahkahuonekalut viihtyvät varjossa ja viileässä – on suositeltavaa, ettei niitä sijoita suoraan auringonpaisteeseen.

Ajan saatossa nahka patinoituu kauniisti, mutta ilman huoltoa materiaali voi muuttua likaiseksi ja kovaksi. Vanhat nahkakalusteet, joita ei ole huollettu ovat verrattavissa käsiin, joita ei ole koskaan pesty. Perustoimenpiteitä ovat:

  • väärien kemikaalien välttäminen!
  • imurointi, jolloin huokoset tyhjennetään pölystä
  • pinnan pyyhkiminen pehmeällä, koskealla liinalla
  • ammattilainen huolto noin kerran vuodessa

Tahraton erikoispuhdistus aidolle nahalle

  • Ilmainen pienen alueen testipuhdistus
  • Esipuhdistus
  • Lian syväpoisto
  • Nahan kosteutus emulsiolla
  • Tarvittaessa teemme nahkapinnalle myös kiillotuksen